ankeaa fuisséa

Tyhmyydestä sakotetaan: se on niin totta. Nimittäin niinkö ei ois riittäny että myöhästyin iltajunasta, missasin myös aamuseittemän junan, ja se tuli mulle kalliiksi useammalla tavalla. A) n. 110 e (junaliput + taksi asemalta fuisséen) B) kokin vihat; se oli raivoissaan ko tulin kaks tuntia myöhässä, sain kuulla siitä n. kolmesti vielä ja minut uhattiin myös erottaa (ei niin että se ois ollu ensimmäinen kerta) C) henkiset ongelmat: stressi, epätoivo, itsensä tyhmäksi tunteminen D) minun jalat on NIIN kipeät siitä edestakaisin juoksemisesta.
Niin että olisin kyllä mieluummin ehtiny ees siihen tokajunaan.
J:n ja sen kavereitten kanssa tein just semmosia turistijuttuja niinkö kävin Champs-Elyséellä Louis Vuittonilla (huhhuh, aattelin kokoajan että minut varmaan heitetään kohta ulos, varsinki jos kosken johonki) ja söin kalliissa ravintolassa (ehkä aika perus turistipaikassa) ja kalliissa kahvilassa, kävin museossa (siis siinä Salvador Dalin näyttelyssä; Dali on minun uus suosikkitaitelija, vaikka en mie ihan kaikista teoksista tykänny. Oli kyllä hienoja valuvia kelloja, Pilvi), Pariisi-matkamuistokaupassa (en tykkää niistä), Sacre Coeurin kirkossa, Hard rock-cafessa...
Ainii ja se oli kyllä cool ko pääsin käymään Y:n, sen palomiesviininkerääjän "luona" yhtenä iltana. Se oli nimittäin töissä. Pyörin siellä paloaseman portilla sillain "pääseekö tuonne muka sisäänki", joku tuli kysymään että mitä haet ja kun kysyin Y:a niin se haki sen ja mentiin sitten sen huoneeseen missä se asuu silloin kun se on töissä. Y:n kollega tuli myös sinne, istuttiin sohvalle ja katottiin telkkaria ja juteltiin vähän, ja välissä kuulu kauhea ujellus ja joittenki piti rynnätä töihin. Y myös oli hälytysvalmiudessa koko yön. Sinänsä olin vähän pettyny kun ei me edes puhuttu paljoa mitään ja alle tunnin päästä jo se sano että väsyttää ja menen nukkumaan. Ja saatto minut sitten ulkoportille. Tuli vähän semmonen olo että minkä takia mie tänne edes tulin, se metroreittiki oli niin monimutkanen. Mutta pääsinpä käymään paloasemalla! Näin sen tangonki ja siellä oli kauheasti portaita ja huoneita.
Keskiviikkona olin itsekseni kun muut lähti Seineristeilylle. Metroilin Montmartrelle taas (ei ihme että on pohkeet niin kipeät, nousin ne portaat ja mäet ainaki kolmesti), söin crêpin tomaatilla, sienillä ja juustolla, shoppailin yhen topin ja farkkuhameen, ja no, sitten minut pysäytti yks algerialaisperäinen tyyppi. Kävin sitten sen kanssa juomassa kokista, juteltiin. Käytän siitä lyhennettä Ch... Sitten lähettiin Clignancourtille etsimään mulle uusia converseja; siellä myytiin niitä joka puolella. Valitsin lopulta punaiset, vähän normaalia haaleammat (olisin halunnu semmoset oikeasti haaleanpunaset mutta niitä ei ollu missään) ja sain ne 30 eurolla 35 sijasta koska Ch puhu jotain sen myyjän kanssa. No, käytiin sitten myös Ch:n kaverin kämpällä, ja sitten myöhästyinki junasta, ja se johtu lähinnä siitä että erehdyin asemasta: se oikea oli paljon kauempana, ja metro ei oikeasti ole mikään supernopea.
Vaihdoin sitten lipun, mikä ei tapahtunu ilmaseksi koska juna oli jo lähteny, ja käveleskeltiin Ch:n kanssa Montmartrella, syötiin pizzaa ja jotain arabialaisia salaattijuttuja, ja istuttiin Sacre coeurilla portailla ja olisittepa nähny sen näköalan; koko Pariisi iltavalaistuksessa.
Nukuin sitten hotellissa ja heräsin liian myöhään, yritin taas vaihtaa lipun mikä ei onnistunu, ostin uuden ja odotin junaa. Ja vaihdoin silmälaseihin piilarit joita olin pitäny edellisaamusta asti.
Tulin sitten Vigne Blanchille ja kokki meinasi kuristaa minut siihen paikkaan ("sinun olis pitäny tulla eilisiltana niinkö muittenki"), ja hotellissa oli ollu sähköt poikki joten pakasteiden ja jääkaappien sisältöä piti heittää menemään, ja voi olla että kokki oli senki takia niin raivona.
Ja nyt oon hukannu minun verkkopankkitunnukset ja minun lempparit eli venytyskorvikset.
Asiakkaita on hyvin harvakseen, mikä ei kyllä minua haittaa.
Ootan hartaasti seuraavaa palkkaa, ja toivon että se ois enemmän ko 600 e...
Joka tapauksessa tunnen Pariisia taas vähän paremmin, ja vaikka katkasin yhen ihmissuhteen, hankin myös yhen uuden.

Pariisissa

ehheh pitihan se myohastya junastaki viela. huomenna lahen seitteman maissa ja oon asemalla yheksalta ja tyot alkaaki sitten puoli kymmenelta, ties vaikka ehtsin ajoissa...harmittaa kylla etta jouduin maksaan jonku 40 e lisaa :P ette uskoiskaan minka takia myohastyin.
oon kayny salvador dalin nayttelyssa, syony mahtavaa intialaista kasvisruokaa yhessa ravintolassa, ostanu uudet converset (talla kertaa oikeat) koska edelliset on ihan resut liiasta kavelemisesta... lisaa myohemmin lahen tasta sacre coeurille, luulisin.

viininkorjuun loppu

niin, surullista mutta totta; viimisetki lopettaa tänään, tai on luultavasti jo lopettanu, ja illalla ne juhlii ja lähtee varmaan sitten huomisaamuna.
mie ja J lähetään tosiaan Pariisiin aamulla, seittemältä pakko herätä ja kävellä juna-asemalle...sitten keskiviikkoiltana palataan ja torstaina mulla alkaa työt 9.30.
Ette ikinä usko, J laski eilen sen viime viikon työtunnit: 59 h 10 min.!!! onko ees laitonta... ja ei paljon luoteta että saatais jotain ylityökorvausta. Mulla on tietenki ollu vähän vähemmän työtä ko oon lopettanu aikasemmin.
No, ei olla ihan varmoja ollaanko me tervetulleita illalla viininkerääjien majapaikkaan juhlimaan. Ne on niin ristiriitasia kun välissä ne on sillain että tulkaa meidän kanssa, ja välissä taas... eilen kun J oli vihdoin lopettanu työt, käveltiin sinne, ne istu portailla tupakoimassa C, toinen breton ja arpinaama, ja ne oli heti kaikki kuorossa että sori, me halutaan nukkua, meitä väsyttää, meillä on raskas päivä takana... katoin kelloa; 23.00. Seisottiin sitten siinä vähän kiusaantuneina että no kiva ettei meitä oiskaan haluttu tänne. Ne sitten haki kummiski lasilliset, poltteli, pelleiltiin kameroitten kanssa. Ja siis istuttiin ulkoportailla. Sitten arpinaama lähti autolla kotiin (ei niin etteikö se ois juonu mitään) ja me lähettiin myös, päästiin nukkumaan vähän ennen kahta muistaakseni.
Ja sitä paitsi eilen illalla ko menin töitten jälkeen taas terassille missä ne istu + pari muuta, ne kyllä tervehti, mutta sitten ignorasi täysin. Ei ees tehny tilaa että oisin voinu istua jonneki, ei mitään. Myöskään C. Oliko vähän vaivaantunu olo seisoskella siinä ja kuunnella keskustelua ja miettiä että mitä nyt. Lopulta palasin sisälle ja tulin istumaan myöhemmin ko pari oli lähteny ja mahduin pöydän ääreen sangrialasin kanssa. Siinä välissä pääsin vähän keskusteluunki mukaan.
Mutta kyllä minua vaivaa tuo niitten suhtautuminen, onko ne jotenki kyllästyneitä meihin vai? Toissailtana kuitenki oltiin C:n kanssa taas aika myöhään kahestaan (mentiin J:n kanssa töiden jälkeen sinne kolmen viinipullon kanssa, ei ollu muita hereillä ko sama bretonit ja kokki + myöhemmin elsassilainen)ja se saatto minut "kotiovelle" ja kirjotti mulle sen sähköpostin, facebookin ja kaikki. Ja siis on mulla nykyään sen numeroki, vaikka ei me olla kertaakaan puhuttu puhelimessa tai tekstailtu.
Niin että tästä illasta ei ole mitään tietoa. Voihan se olla että niitä vaan väsyttää ihan kauheasti mutta no.
Palomiehen kanssa olen tekstaillu vähän, ongelma on vaan se että se ei oo vissin saanu ko pari minun viesteistä, ne ei mee perille. Toivottavasti ja luultavasti näen sen kuitenki Pariisissa kun se kuitenkin asuu siellä tai ainakin työskentelee (pompier de Paris, aika cool!).
Tämä ilta on spesiaali koska N ja kokki lähti jo, Italiaan ilmeisesti, ja hotellissa on neljä ihmistä joille pitää tarjoilla tietty menu tässä parin tunnin päästä. Ärsyttää että kokki ei luota että mie ja J hoidetaan se; se painotti P:lle että sie oot täällä johtaja, valvot että kaikki sujuu hyvin, tarkastat sitä ja tätä blaablaa. Raivostuttaa!! koska mulla ei ole mitään ongelmia sen menun kanssa ja se on minun työtä, en kaipaa mitään tiskaajaa sinne keittiöön sorkkimaan ja pomottamaan. N on päinvastaista mieltä kokin kanssa, se ei nimittäin luota P:hen mutta meihin luottaa. "Älkää antako sen pompotella teitä!" Te ette uskokaan mikä saippuaooppera tämä on, tai oikeastaan ollaan monesti ajateltu että meidän elämästä täällä sais kunnon realityohjelman. "Kokki kyttää"... Ja N:llä ja kokilla on jotaki ihme ihmissuhdekriisejä mutta ei niistä sen enempää, ei mekään tajuta mistä on kyse.
Pitäis pakata ja äkkiä!! En oikein tiiä ees mitä tarkalleen teen Pariisissa, saapa nähdä.
Ja Ainolle; oon alottanu kyllä kirjottaan sulle kirjettä, oon neljännellä sivulla...mutta nyt on sen verran kiireistä että siinä menee aikaa.
Eilen muuten kokki taas kehu ja sano: "je suis fière de toi!"(olen ylpeä sinusta) ko olin tajunnu laittaa perunat lämpenemään kukkoa viinissä varten, mikä nyt taas oli ihan itsestään selvää, ja sitten hetken päästä, se sano ylimalkasesti jotain gratiineista, menin hakemaan niitä jääkaapista ja se oli ihan hermona että ei!! ota nuo gratiinit uunista! "je te fais un compliment et maintenant, c'est de la merde!"...että silleen.

syksyistä

Syksy on tullu, sen huomaa. Täällä on nimittäin kylmää ja sateista, mikä on tosi harmi koska viininkerääjät ei tule enää paljoa koskaan bistroon, ei päivällä eikä edes illalla.

Tästä lähtien varon kirjottamasta liian positiivisesti, koska viimeksi kävi taas niin että heti samana iltana kaikki lähti menemään päin seiniä. Kokki sano "depuis aujourd'hui, tu ne fais que de conneries!" eli että tänään teen pelkkiä tyhmyyksiä; kaadoin nimittäin just pari kupillista riisiä, mutta huom. se ei ollu ees mitenkään paha juttu, nostin vaan ne pystyyn ja kauhoin sisään ne pari lusikallista mitä sieltä oli valunu pöydälle! No, sitten myöhemmin veitsiä pestessä viilsin sormeen, tosin ei se pahasti vuotanu eikä kukaan onneks ees huomannu. Mutta pahinta oli se kun odotin bistrossa tavalliseen tapaan että ilmestyis asiakkaita, olin vaihtanu vaatteet ja käyny suihkussa, mutta kukaan ei tullu. Paitsi just ko oltiin lukittu ovi, yks nelikymppinen algerialainen ja sen kaveri ilmesty paikalle, no, ne otettiin sisään ja niille tarjoiltiin mitä juomia ne halusi. Lähin sitten niitten kanssa, J jäi nukkumaan kun sillä oli seuraavana päivänä se Pariisin reissu.

Kierrettiin suunnilleen kaikki paikat missä kerääjiä yöpyy, ja kaikki vaikutti olevan nukkumassa. Eikä C ollu soittanu tai mitään vaikka sillä on minun numero. Tosi ankeaa, mentiin sitten vaan nukkumaan.

Seuraavana päivänä olin tosi maassa, tuntu niin kamalalta kun ei nähny ketään ihmisiä ja sato vaan, eikä J:kään ollu paikalla. Illalla se tuli, sillä oli menny ihan loistavasti se Disneylandin koe-esiintymisjuttu. Baari pistettiin kiinni, N sano että se ihmettelis jos joku tulis. Kävin sitten vaan suihkussa ja laitoin yöpuvun päälle, J halus nukkua, mie taas pidin silmällä ikkunaa. No, sitten kuuluki ääniä kadulta, palomies ja algerialainen + joku käveli siitä ikkunan alta. Huusin niille ja ne lupas oottaa minua että tulisin niitten kanssa. Istuskeltiin sitten siellä niitten majapaikan terassilla ja juteltiin, muun muassa Suomesta, siinä oli muitaki, jotain keski-ikäisiä miehiä. Palomies on siis tosi mukava, algerialainen on vähän pimeä ja puhuu epäselvästi. Ne sano lopettavansa perjantaina eli huomenna. Ja muuta porukkaa on lähteny jo. Valitin taas kauheasti ettei missään oo ketään ja kaikki vaan nukkuu.

Jonku ajan päästä tuli taas porukka bistroa kohti; minun lempparit eli C, toinen bretagnelainen, kokki (en muista oonko kertonu aikasemmin? se on tosi nuoren näkönen ja mukava. pitää muistaa kysyä siltä tänä iltana mitä se vois opettaa mulle keittiöstä) ja elsassilaiset. Ja arpinaama.

Oleskeltiin sitten vielä jonku aikaa siinä niitten kanssa ja lähin sitten mukaan niitten kämpille. Toinen breton ois välttämättä halunnu hakea J:n mukaan, ja suostuin jopa soittaan sille ja herättään sen, mutta se halus luonnollisesti nukkua, ko oli viiden maissa heränny Pariisia varten ja sitten tanssinu tyyliin koko päivän. Arpinaama tarjoutu lohduttaan minua sitten kun C on lähteny, brrr. Ja C anto mulle sen numeron joka tosin oli väärä; se oliki aika seis joten en ihmettele. Unohin muuten mainita että se on niinkö puuseppä, se on tehny koulutuksena BAC (ylioppilastutkinto)+ jotain puusepänjuttuja. Siis kun Ranskassa on vähän eri systeemi ko Suomessa.

Ne lupas tulla seuraavana iltana eli tänään, en malta oottaa... Tänään pitäis pyytää ihmisten numeroita ja osotteita kun vielä on siihen tilaisuus, niistä voi olla hyötyä jos reissaan vielä ympäri "Kuusikulmiota".

Epäilen että voisin jopa sittenkin palata vielä Fuisséen, ens kesänä viininkerääjänä! Siinä tienais paljon paremmin eikä tarvis olla niin kauan aikaa ja näkis samoja ja uusia ihmisiä, ois mahtavaa.

Minun ranskantaitoa kehutaan monesti, mutta toisaalta eipä ne tiiä kuinka paljon mulla menee ohi, varsinki jos puhutaan nopeasti ja/tai epäselvästi.

Ajattelin alkaa etsimään jatkotöitä pôle emploin avulla. En oo enää varma haluanko just Pariisiin, siellä on kallista ja vaikeaa. Onpahan enemmän vaihtoehtoja.
Blogin kirjottaminen on vaikeaa, monesti tuntuu että kirjotan A)liian yksityiskohtasesti B)liian suurpiirteisesti C)liian henkilökohtasia asioita D)muuten vaan vääriä asioita E)tylsästi ja tyylittömästi. No, sori vaan.

juhla-aikaa...

Joo on se juhlaa, paitsi heräämiset. Ja työt. Eilen taisin nukkua jopa kuus tuntia, edellisyönä neljä. Mutta pahempi se on kerääjille joitten pitää nousta seittemän maissa viimeistään.
Nyt on kivaa kun tuntee ihmisiä. Oon tutustunu paremmin siihen bretagnelaiseen (C)jonka mainitsin aikasemmin. rakastuin siihen melkein ensi silmäyksellä. se kyllä erottuu joukosta, ...se näyttää vähän intiaanilta, sillä on kulmakoru + kaks kielessä ja vasemmassa korvassa kolme, joista yks venytyskoru. Hiukset on suht pitkät ja ruskeat, ponnarilla, suklaasilmät. En tajua miks sanotaan että suomalaisilla on siniset silmät niinkö siinä ois jotaki erikoista, täällä on tosi monilla siniset/vihertävät. C:n hampaissa on jotaki hassua, ihanko niitä puuttuis kaks, mutta se ei suostunu näyttämään.
Joka tapauksessa, kerrankin sain haluamani...
Tilasin just netistä piilarinestettä, ja aikasemmin jotain juttuja vegaanikauppa.comista. Saa nähhä milloin ne pääsee perille.
Eilen oli aamu vapaa ja käytiin lenkillä, hölkättiin kylää ristiin rastiin ja käytiin hautausmaalla haukkumassa mauttomia marmorihautoja ja kaikkea sitä roskaa mitä niitten päälle on lapattu.
J lähtee Pariisiissa käymään huomenna, kuudelta aamulla, raukka. toivottavasti en joudu tuuraamaan sitä koska en tajua paljon mitään niistä tarjoilijanhommista.
En tajua miten selviän sitten kun viininkorjuu on ohi ja kaikki lähteny...

la vendange, edelleen

täällä on niin paljon hauskempaa nyt viininkorjuun aikaan! eilen meni viiteen, istuttiin ulkona yhen palomiehen (Pariisin läheltä kotoisin, 21 v., ensimmäistä kertaa viininkorjuuta tekemässä eli leikkaamassa rypäleterttuja) kanssa ja sitten siihen tuli kaks muuta tyyppiä, toinen minun ikänen amis jonka kanssa juttelin toissailtana, toinen semmonen laulaja/lauluntekijä joka myös oltiin nähty aikasemmin, ko yhtenä yönä istuttiin kirkon portailla juttelemassa yhen porukan kanssa. Täällä on niin erilaisia ihmisiä, eri puolilta Ranskaa ja muualtaki, eri ikäisiä tosin suurimmaksi osaksi suhteellisen nuoria. Muita jotka tunnetaan joten kuten on pari elsassilaista jotka tulee tänne joka vuosi, tosi mukavia(toinen on ihan pelle), ja yks bretagnelainen 21 v...
Nykyään se menee niin että illalla kun kaikki ravintolan asiakkaat on lähteny, mie teen loppusiivoukset keittiössä (kuten aina; tyhjennän pienet roskikset, pesen leikkuulaudat ja veitset, vien muut tiskit P:lle pestäväksi, luutuan pöydät ja hellan, järjestän kaikki jääkaappiin ja mihin ikinä pitääkin, lakaisen ja luutuan lattian, vien roskapussin ja pahvilaatikot...) ja olen vapaa kipaisemaan yläkertaan suihkuun ja vaihtamaan vaatteet. Sitten tulen alakertaan juomaan vettä ja mehua kuten yleensä vuoron jälkeen, juttelen ihmisten kanssa. J taas työskentelee kunnes baari pistetään kiinni eli kun kaikki saadaan viimein lähtemään (viimeistään yheltä yleensä); se elsassilainen pelle varsinkin viivyttelee aina tahallaan. Sitten saatetaan lähteä vielä J:n kanssa ulos joittenki kanssa kävelemään/istuskelemaan.
Muuten täällä on aika rauhallista; päivisin saattaa olla kaks pöytää asiakkaita, niinkö tänään (kolme ihmistä yhteensä), iltaisin sama juttu, tosin eilen esimerkiksi oli seittemän pöytää joten oli ihan tekemistäki.
Käytiin äsken N:n ja kokin kanssa vierailemassa yhellä viinitilalla (Pouilly-Fuissé), siis missä sitä valmistetaan, nähtiin kaikki säiliöt, tynnyrit, pullotuskone ja muut. Siellä oli itse asiassa 20 semmosta n. 5300 litran säiliötä ja N oli ihan että miettikää mikä määrä, mikä omaisuus...
Ilmat on ihan kivat, tänään aika lämmintä ja aurinkoista. Eipä me päivisin yleensä hirveästi ulkoilla, ennemminki nukutaan ko on taukoa.

viininkorjuu

Nyt onki ihan erityinen sesonki kun täällä korjataan viiniä semmoset kaks viikkoa, se alko kaks tai kolme päivää sitten. Toisin sanoen ne kerääjät, lähinnä nuoria miehiä, tulee joka päivä ja/tai ilta tänne juomaan, istumaan terassille. Ja minun ja J:nki pitää pysyä alakerrassa kunnes kaikki on lähteny, tosin ei se minua haittaa. Niin ja en ole varma tarviiko minun oikeasti edes jäädä koska J on täällä tarjoilija ja se tekee juomat myös. Eilisiltana kysyin että vieläkö tulee porukkaa, ne sano ettei tuu ja lähin yläkertaan. No sitten tuliki väkeä ja mietin että mitä tekis, harmitti yksin vaan istuskella huoneessa. Lopulta menin sitten alakertaan normivaatteissa, mutta ei mulla ollu muuta tekemistä ko notkua siinä N:n ja J:n tiellä tiskin takana. Oisin halunnu jutella ihmisten kanssa niinkö toissailtana mutta ei sitä oikein saanu suuta avattua, varsinki ko ne puhu jostaki viinin vuosikerroista, silloin harvoin kun ne tuli siihen tiskille.
Toissapäivänä tosiaan juttelin varsinki yhen eläkeläisen kanssa jota kuulemma sanotaan Indiana Jonesiksi; se oli ihan sen näkönenki, samanlainen hattu ja pulisongit, ja se on kuulemma matkustellu ympäri maailmaa, seuraavaksi oli lähdössä taas Aasiaan.
J:tä ärsyttää ko se ei osaa kunnolla ranskaa.
Toivon että tänään pääsisin mukaan keskusteluun, ois päästä käyttään ranskaa ja muutenki hengailla ihmisten kanssa.
Eilen käytiin tauolla ostaan liput Pariisiin; lähetään 21. tätä kuuta ja palataan tänne rupukylään 23. illalla. Käveltiin Mâcon-Lochen tgv-asemalle, kauhea helle, joku nelisen kilometriä. Välillä napsittiin vähän viinirypäleitä ja, mikä kummallisinta, pari maissia. Nähtiin jossaki kauempana väkeä, ilmeisesti niitä kerääjiä, siellä viinitilojen keskellä. Se on kyllä uskomatonta miten joku jaksaa tehdä semmosta hommaa, niitä tiloja on ihan mielettömästi, ja jotku tulee vielä uudestaan tyyliin joka vuosi.
Paluumatkalla alko olla aika sen verran vähissä että nostettiin peukut pystyyn samalla ko käveltiin eteenpäin. No, siihen pysähty sitten tutunnäkönen äijä, se on joku viinitilallinen jota näkee joskus bistrossa. Se oli vaan että jaa, La Vigne Blanchen tytöt, nouskaa kyytiin.
Liftattiin me aikasemminki, ko tässä yks päivä nuo heitti meidät Carrefouriin Macônin lähelle mutta ei tarjonnu paluukyytiä eikä taksirahaa. Täytettiin taas keksi- ja suklaavarastot siellä kaupassa (ja ostettiin muroja joita söin tänä aamuna!), käveltiin Mâconiin, istuttiin kahvilassa ja ostin mustan huivin ja mustan pannan siltä varalta että voisin käyttää jompaa kumpaa keittiössä sen kamalan myssyn tilalla. Sitten tuli taas kiire, asetuttiin tien viereen peukut pystyssä. Jonku ajan päästä yks mies pysähty, se oli vähän että mikä Fuissé, missä se on. Se ajo meidät vähän matkan päähän, sen piti ite sitten kääntyä eri suuntaan. Loppumatka päästiin vanhemmanpuoleisen naisen kyydissä, se oli kuulemma matkustellu paljon, Afrikassaki se oli eläny monta vuotta, ja nykyään asuu vuorilla tässä lähellä missä on syntynyki. Ehittiin just ennen töitten alkua perille.
Laitoin sitten sen pannan päähän, hiukset ponnarille, ja kokki oli oikein hyväksyväinen ja N kehu että näytät paljon sievemmältä noin. Mahtavaa. Seuraavana päivänä laitoin minun kuivattu sitruunaviipale -korvikset eikä niistäkään mitään kielteistä kommenttia tullu, kokki vitsaili (kuten yleensä, sen vitsit vaan meinaa joskus mennä multa ohi...)jotaki niitten kypsyydestä.
Mutta tosiaan on mahtavaa että täällä on vähän elämää nyt, näkee nuoria, ja kokki ja N:ki on rennompia ko kerääjät on paikalla. Kokki itse asiassa sano jo aikasemmin mulle että kuulepas, nuo ihmiset tuolla, ne on tosi mukavia, voit mennä töiden jälkeen juttelemaan jos haluat, blaablaa. Oli aika huvittavaa, tosin vielä enemmän silloin kun kokki ja N ihasteli minun uutta pantasysteemiä ja kokki sano jotain että täällä on nyt paljon miehiä jotka etsii tyttöjä... Ei haittaa yhtään että joutuu seisoskelemaan kahteentoista asti väsyneillä jaloilla, jos vaan pääsee vähän juttelemaan iteki eikä tarvi vaan seistä mitään tekemättä niinkö eilen.
Ja silloin kauppapäivänä oli muuten semmonen episodi, että kun me tultiin J:n kanssa keittiöön tekemään ruokaa kun meillä oli aamu vapaa, niin kokki ärähti bistron puolelta nojatuolista että keittiössä ei saa kävellä paljain varpain, se on perussääntö. Haettiin sitten kengät. Seuraavaksi, kun J oli ottamassa kelmua jonku lautasen päältä, kokki sano taas jotain; käsitin ettei J saa koskea mihinkään. Valmistelin sitten ruuat N:n kanssa sillä aikaa ko J katto vierestä vähän hämmentyneenä. Sen jälkeen ko oltiin syöty, kokki tuli mulle että istu alas; sillä oli jotaki asiaa. Se selitti sitten että keittiö on semmonen ammattimainen paikka että siellä ei saa kävellä paljain jaloin, Ranskassa on joku hygieniakontrolli, J ei saa tulla keittiöön ja seurailla minua; sillä on pitkät hiukset ja niitä tippuu sitten keittiöön, silloin ko meillä on vapaapäivä, se oon mie joka teen ruuan ja pyydän sitten J:n paikalle. Olin vaan että okei, käsitän.
Mutta onpas vaan inhottavaa, me ei voida enää tehdä ruokaa yhessä, J oli raivoissaan. Ja en mie kyllä käsitä mitä se haittais jos se laittais kengät jalkaan ja vaikka myssyn päähän. Mutta ei ihan heti viitsi mennä koettelemaan onneaan tai ees kysymään asiasta.
Joka tapauksessa ihan hyvin menee ja koeaikaki on käsittääkseni ohi.