torstai 12. marraskuuta 2009

Paastakaa minut pois

Nyt on niin alamaissa etta arsyttaa vaan kaikki. Nimittain kun kokki oli nii aalio tanaan, raivostu ko olin pihalla siita mita on friand ja eparoinnin jalkeen toin vaaria lihaklontteja kylmahuoneesta. "Ja se olit vielapa sie joka ne jarjesti!" (ihanko se ois sanonu etta otapas nama FRIANDIT ja laita tuonne kylmahuoneeseen!)
Ja eilen se oli vihanen ko meinasin laittaa kuihtunutta salaattia asiakkaille. "Laitaksie pilaantunutta salaattia! Joskus sie vahat valitat minusta. Me ollaan sulle kiltteja ja sie vahat valitat..." Minka mie sille voin jos kaikki jaljella oleva salaatti on kuihtunutta? Aattelin ettei sita valttamatta huomaa kastikkeen alta.
Muutenhan kokki on viime aikoina ollu mukava. Mutta just tuommosina hetkina tajuaa etten ikina halua palata tanne. Grrrrrr...
Eilen oli myos paa kipea suunnilleen koko paivan, ensin vaan vahan, iltaa kohti enemman. Onnistuin nukahtamaan, mutta herasin puoli kolmen aikaan hirveaan jomotukseen. Nappasin laakkeen ja ootin tuskasta kiemurrellen sen vaikuttamista. Tehosihan se jossain valissa viimein. En tiia tuntuko se niin kamalalta siksikin ettei mulla ollu pitkaan aikaan ollu paansarkya.
Ainiin ja sain yhden kieltavan vastauksen, Galerie Lafayettelta, ja Carrefourilta toisen vastauksen, jossa sanottiin etta jos mulle ei vastata 5 vkon kuluessa nii minun ilmotus on vanhentunu. Jee jee.
Enka ole enaa appartagerin etuoikeutettu jasen.
Auvergnessa (kolmen tunnin ajomatkan paassa etelammassa)oli ihan kivaa mutta tosi kylma. Kaytiin kattomassa taloa jonka ne oli aikeissa ostaa, ja joka oli ihan ko joku mummonmokki, rottelo... siinapa niille remontoimista.
Nukuttiin eraassa hotellissa jossa myos syotiin, ja seuraavana paivana syotiin toisessa ravintolassa. Mitaan oikeaa kasvisruokaa ei ollu kummassakaan. Nahtiin hienoja havumetsien peittamia vuoristoja, vahan lunta, joka seuraavana paivana oli sulanu pois, ja kaikin puolin Kanadan nakoista maisemaa (ei nii etta oisin Kanadassa kayny).
Sain viimein eilen vuokranki maksettua, toivottavasti ajoissa.
Soitin eilen Ch:lle (okei, nimi on Chakib ja tama on se algerialainen) kun se oli jattany taas mulle vastaajaan viestin tyyliin "mulla on ikava sinua, soita mulle". Puhelu tietenki katkesi vahan kesken, mutta ehin selittaa etta olen menossa Lyoniin ja blaablaa.
Olipa taas riemukas postaus, parempaan ei talla hetkella pysty.

3 kommenttia:

  1. Ymmärrän sinua. Mutta aattele enää ööö...vajaa viikko kun pääset pois! Ja omaan asuntoon! Ja Lyoniin! Vielä kun löydät töitä niin sullahan on edessä aivan loistava elämä!! Ja ootan niiiiiin paljon että nähdään! Kohta meen ostaan liput. Ainiin, voisinko sittenki olla 2 yötä? SAinkin useamman päivän vapaat siihen!! Ja onhan se okei niille muille että oon yötä siellä?? Ja voi luoja tuota "aattelin ettei sitä välttämättä huomaa sieltä kastikkeen alta"!!! VÄLTTÄMÄTTÄ!! :D:D:D Niiiiin Mariaa!

    VastaaPoista
  2. ehehee kiitos :D mie toivon joka valissa etta kaikki vaan menis hyvin... niinko sanoin eilen yolla J:lleki etta haluan vaan elaa rauhassa! mutta itehan mie hankaloitan elamaani.
    tietenki, niinko sanoin nii nii monta yota ko haluat, mahtavaa jos voit olla toisenki!
    ja minun kamppiksia ei tosiaankaan haittaa, S:llaki on ollu vaikka mita yovieraita.

    VastaaPoista
  3. Aina nämä sinun postaukset on tällä paatoksella kuorrutettuja! Mutta kyllä sen ymmärtää, toivon vain että pian pääset sieltä pois ja että viimein koittaa paremmat ajat. Malttamattomana ootan lisää kuvia ja tietoja siitä Lyonin kämpästä oi!

    VastaaPoista