Kerronpa jotain sälää huvin vuoksi... varoitus Pariisin kävijöille: älkää juoko sitä hanavettä. Taisin olla väärässä; en ole allerginen maidolle vaan se oli se Pariisin vesi joka pisti mahan ihan sekasin, se oli kamalaa. Eihän sitä mikään pakko ois ollu juoda, lähes kaikki pariisilaisetki ostaa pullovettä vaikka tietääkseni paikallisten sietäis kyllä juoda hanastakin. Pariisin kaupungilla on itse asiassa semmonen projekti että yritetään saada pariisilaiset juomaan kaupungin puhdasta ja laadukasta vesijohtovettä.
Kävin muuten torstaina katsomassa elokuvissa Amerrika-komedian erään intialaisen miehen kanssa joka tuli puhumaan mulle kadulla kun seisoskelin kartan ääressä miettimässä mitä tekisin. Se kysy olenko skandinaavi; me ollaan kuulemma mukavia ihmisiä (kuvitella!). Se puhu lähinnä englantia, ei tosin täydellisesti, ja vähän ranskaa. Loppujen lopuksi se oli raivostuttava, lupaili että jos olen sen kanssa, se ostaa mulle mitä haluan, se ostaa mulle auton, me voidaan matkustella ympäri maailmaa, mie voin tehhä mitä haluan ja niin edelleen... ja elokuvissa puhu kokoajan ja ahisteli, yhh! Lähinkin sitten heti käveleen kun se loppu. Enkä onneks erehtyny antamaan numeroani.
Pariisissa on muuten joka puolella A) apteekkeja B) hedelmä- ja vihanneskauppoja/kojuja C) leipomoita (joista haetaan joka aamu se patonki; jopa D teki niin vaikkei se ole oikeasti ranskalainen... ja sen mielestä se pitää syodä, ainakin joskus, niin että halkaisee sen ja laittaa toiselle puolelle voita ja toiselle hilloa, ja sitten yhteen) kuten myös kahviloita ja suklaapuoteja...